Äidille / To my mother

Eipä juuri tule kirjoitettua Suomeksi tänne, mutta koska kyseessä on äitienpäivä ja äidille suomi menee ainakin vielä paremmin, niin nytpä kirjoitus suomeksi. En yleensä paljoa välitä erikoispäivistä tai kirjoittele niistä mitään. Luulen, että se itseasiassa osittain johtuu lapsuudesta; “Taas yksi päivä jonka markkinamiehet keksivät myyntien kasvattamiseksi” taisi olla mitä isäni joskus sanoi.

Mutta tämä äitienpäivä on poikkeus. Jostain syystä aloin miettiä pitkin viikkoa päivän lähetessä, että mikä olisi tärkein asia jonka sanoisin äitini antaneen minulle lapsuudessani? Mieleen nousi eräs lause, joka taaksepäin ajateltuna on ehkä se tärkein asia:

“Susta voi tulla ihan mitä vaan sä haluat.”

Tällä tavalla kontekstivapaasti kirjoitettuna se kuulostaa ehkä vähän kornin ja Hollywood-draaman välimaaston jutulta. Silti, moni asia kulminoituu tuohon lauseeseen ja muistan kuulleeni sen useasti. Olen jopa sitä mieltä, että se on yksi tärkeimmistä asioista jonka niin äiti kuin isäkin voi antaa lapselle.

Minun luotettiin kasvavan suht järkeväksi ihmiseksi ilman suurta (ainakaan näkyvää) huolta mitä minusta mahtaisi tulla – siinäkin vaiheessa kun aloin muistuttaa norjalaista kirkonpolttometallin kitaristia. Minun luotettiin löytävän kiinnostukseni kohteet, ja opiskelevani jotain jonka kokisin mielekkääksi, vaikka myöhäisteininä olin vieläkin hieman ulkona siitä mitä tahtoisin tehdä elämässä. Minun myös luotettiin löytäneen jonkinlaisen palon kun yritin änkyttää mitä ‘käyttäjäkokemuksen suunnittelu’ oikein tarkoittaa (ja jonka selittämistä vieläkin välillä harjoittelen).

Olen tajunnut, että olen vieläkin matkalla sinne mitä haluan olla – harmillisesti joskus sellainen matka vie kauas perheestä ja tutuista ihmisistä. Jossain vaiheessa tajusin, että tämä lause tarkoittaa paljon enemmän kuin naiivi ja egoistinen “sinusta voi tulla Teräsmiehen tai vaikka Ozzy Osbournen tasoinen kaveri omalla alallasi”. Tajusin jossain vaiheessa, että lause tarkoittaa myös sitä, ettei minusta voi koskaan tulla mitään jollain alueella jolla en halua olla.

Joskus lapsia painostetaan vanhempien valitsemaan suuntaan eivätkä he koskaan joko löydä tai saa etsiä omaa polkuaan. Minua rohkaistiin, muttei koskaan painostettu valintoihin. Tästä äidille suuri kiitos (ja tavallaan sopivan tasapainon aiheeseen löi isäni sanomalla, “Jos koskaan haluat tulla miksikään niin tee jotain, äläkä vain makaa siinä.”). 😀

Sort of the same in English:
I don’t usually care about these “special” days nor write anything about them. I actually think it is something learned in my family; “This is a day marketing people invented to increase sales, son!” I think was something my father used to say.

Still, I made an exception today as for some reason, I started thinking about what was really the most important thing my mother gave me in my childhood as a mother? Then I realized, it was that one particular sentence:

“You can become whatever you want.”

Written this way, it sounds slightly too much of a Hollywood drama to my taste. Still, that was it. I feel that the most important gift a mother, or a father, can give to a child comes together in this sentence I remember my mother say to me several times.

I was trusted to grow to be a decent human being without being worried about what I might become – even when I started to look a bit like those church burning dudes from Norway’s extreme metal scene. I was also trusted to find my interests and to study something I would find meaningful – even when in my late teens I was still quite clueless about what I wanted to do with my life. I was also trusted to have found my passion when I still could not even explain what was ‘user experience design’ (still getting there).

I have realised that I have indeed become, an am still becoming what I want to be. This because at some stage I realised that there is more to that sentence than just a naive “You can become Superman or Ozzy Osbourne level of a person in your chosen field” if you just want to be. I realized I cannot ever become what I do not want to be.

Children are sometimes pushed towards pre-chosen directions by their parents. They might never have the chance to find their own way of doing things. I was always encouraged, but never pushed. For this, a bit thanks to my mother (and my father to balance that by saying “If you want to be something, you need to do something instead of just laying around there.”). 😀

Advertisements

One thought on “Äidille / To my mother

  1. *Nyyhkytystä!
    Oot tosi hyvä kirjoittamaan mitä tunnet ja vielä helpotravampaa on lukea, että tunnet ja muistat ja vielä muistelee.
    Välillä tuntuu, ettei muistoista tule loppua. Mutta kiitos vielä, että olet mun isoveli 😙
    – Ur little sister

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s