Vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista teknologiassa

ICT: infromation and communication technology. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia. Miksi suomen kielessä puhutaan usein vain IT:stä? Minne kommunikaatio tai viestintä on jäänyt? Sitä perustasolla sosiaalinen media on, vain eri sanoin.

Olen seurannut 2000-luvulla sosiaalisen median kehittymistä useasta eri näkökulmasta mm. mainosalalla, opetussektorilla, vapaa-ajassa, mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa, kansainvälisissä konferensseissa ja myös urheilussa, aina ollen aktiivisesti mukana joko erilaisten “sosiaalisten” alustojen kehittäjänä kouluttajana, puhujana tai konsulttina.

Olen taustaltani vuorovaikutteisuuden suunnittelija, mutta termi tai mitä se pitää sisällään ei tunnu olevan monellekaan tuttu. Ihmettelenkin miksi sana vuorovaikutus on monille niin outo?

Kaiken tämän koetun jälkeen olen varma siitä, että nykyisten erilaisten sosiaalisten työkalujen hyödyntämisen paradoksi tai ongelma liittyy juuri näihin termeihin kommunikaatio ja vuorovaikutus. Teknouskovaiset, teknologiatrendien perässä juoksevat ja muuten vaan teknologiakeskeiset ihmiset ovat usein vastuussa teknologiasta touhottamisesta tai sen kehittämisestä. Ihmiset, joilla ei usein ole perusymmärrystä siitä miten ihminen toimii, millainen rooli ryhmädynamiikalla tai erilaisilla rooleilla ja johtajuudella voi eri konteksteissa olla. Samaan aikaan asiakkaat tilaavat alustoja, mutta eivät näe että ihmisiä, jotka käyttävät alustoja, pitäisi myös kouluttaa.

En halua sinänsä kritisoida ketään, mutta nämä asiat ovat väistämättä ongelma. Pelkkä teknologian esitteleminen vanhoihin toimintamalleihin ei ratkaise mitään. En suostu enää sanomaan edes sitä, että se vähän auttaa.

Jos me ihmisinä edelleen jatkamme huonoina kommunikoijina, emmekä saa toistemme välille oikeanlaisia vuorovaikutussuhteita ja ymmärryksen tasoa, ei (sosiaalinen) teknologia tule meitä auttamaan, ei oppimisessa, paremman organisaatiokulttuurin rakentamisessa, tiimityössä saatika innovoinnissa (toisin sanoen jonkin uuden luomisessa).

Mutta onhan se vaikeaa, luoda yhteisiä uusia merkityksiä, usein tekstuaalisesti, varsinkin kun se vaatii, että pyritään ymmärtämään mitä toinen ihminen yrittää sanoa, kysytään jos ei ymmärretä, tarkennetaan ja pyritään itsekin selkokielisyyteen omassa kommunikoinnissa.

Ihmisen suurimpia ongelmia on nähdä asiat ensisijaisesti omasta näkökulmastaan luullen tulkintansa olevan totta, olla ylipäätään ennakkoasenteellinen ja tulkita muuten vain väärin. Näiden asioiden kehittämiseen tarvitaan empatiakykyä, joka tulee vain pitkällisen itsekurin ja harjoittelun avulla. Toivon, että näitä asioita alettaisiin opettaa kouluissakin systemaattisemmin. Myös opettajien kouluissa.

Aiheesta “intuitio ja empatia” mm. Asta Raamin ja Samu Mielosen Hesarin kirjoituksessa “Kouluissa tulisi opettaa intuition käyttöä“.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s